Sunnuntaiaamuna minä, Kimi ja Snögö ajelimme Lohjan Muijalaan Showlinkin tiloissa pidettyyn "Varjo-Cruftsiin". Täytyy sanoa, että Kimi osoitti joko suurta rohkeutta tai suurta hulluutta tai näitä molempia lupautuessaan mukaan, mutta SA-miehellä ei liene puutetta kummastakaan. Matkalla nappasimme Lotan Lillan ja Bichon kanssa Purina-areenalta.

Snögö sai sinisen nauhan, mikä oli kieltämättä pieni pettymys-slash-hämmästys, sillä se seisoi ja vielä häntä heiluen. Sinisten kehässäkään emme sijoittuneet, vaikka esiintymisen videoinut Kimikin totesi, että mulla ja Snögöllä oli kehässä selvästi hauskempaa kuin millään muulla koirakolla. Mitä tästä opimme? Tuomari oli villakoiravihaaja. (Tässä kohtaa ei sitten mainita, että sekä Bicho että Rousku että melkein-villakoira-Lilla saivat punaiset nauhat.) Huoh. Meillä on vielä paljon, paljon opittavaa.

Sunnuntai-iltana oli vielä pentuagility, joka meni oikein mukavasti, vaikka minä ja Snögö molemmat olimme aika väsyneitä kuluneen viikon jäljiltä. Treeneissä tutustuimme vanhojen tuttujen putken ja keppien lisäksi aitaan. Homma meni kai ihan siedettävästi, Snögelillä vain oli kovia vaikeuksia istua esteiden välissä - me kun emme viikkoon ole juuri muuta tehneet, kuin harjoitelleet seisomista. Kotimatkalla eräs henkilöauto osoittautui sellaiseksi tilaihmeeksi ja meikäläiset sellaisiksi ahtaajamestareiksi (jos työtaistelu venyy, niin täällä olisi muutama lupaava nuori!), että liikenneturvallisuuden nimissä ei siitä enempää. Kiitos vielä hirmuisesti x:lle kyydistä. :)

Koska itseään kunnioittava koirahörhö ei missään, nimessä tyydy kahteen lajiin, olen päättänyt herätellä sisäistä koiratanssijaani. Ilmoittauduimme elokussa Turussa järjestettävään koiratanssiviikonloppuun. Lisäksi juhannuksena on Tahtitassujen videokisa, johon olen suunnitellut niin kunnianhimoista ohjelmaa, että saa nähdä, kuinka kauan mun into ja hermot kestää. Snögö kyllä oppii ihan käsittämättömän nopeasti. Tänäänkin opettelimme mun opiskelujen lomassa idean kahdesta uudesta tempusta. Mun mielestä koiratanssissa kivaa onkin juuri se, että sitä voi treenata melkein milloin ja missä vaan. Se ei ole samalla tavalla aikaan ja paikkaan (ja lompakkoon) sidottua, kuin esimerkiksi agility.

Ja koska tämäkään ei vielä riitä, tilasin vetovyön. Jousto ja valjaat seuraavat perässä sitten joskus. Siihen saakka saatte arvailla, mitä aion tehdä noilla varusteilla. :)