Mikä otsikko, mikä vitsi! Todellinen kielileikin helmi... Melkein hävetti julkaista.

Kun Snögö oli vauva, sain Mirjalta arvokkaan vinkin: "Älä hanki koirasi ensimmäiseksi leluksi palloa, sillä pallohullusta koirasta on enemmän riesaa kuin riemua." En ollut silloin ihan varma neuvon pätevyydestä, mutta päätin kuitenkin kuunnella. (Olen joskus kuullut sanottavan, että silloin tällöin kannattaa myös sulkea suunsa ja kuunnella viisaampiaan. Pyörän uudelleenkeksiminen on ehkä ihan siistiä, mutta tuskin kovin järkevää kumminkaan.) Hyvä niin. Opetin Snögölle "Hae pallo"- leikin vasta viime syksynä. Leikki on nykyisin sen ehdoton suosikki, mutta pallo on kuitenkin vain lelu (eikä tutti, niin kuin eräällä pikkukoiralla), jonka esiinottamisesta ja poislaittamisesta päätän minä...

 

...Ja sitten totuus: jos Anna aka vahva laumanjohtaja on laitannut "oikean" pallon pois, Snögölle kyllä kelpaa vähän erikoisemmatkin korvikkeet...

 

En kerennyt napsaisemaan kuvaa, mutta saippuakuplien lisäksi "palloiksi" kelpaavat mm. myös voikukan kukat (arvatkaa oliko hyvä idea päästää Snögeli vapaaksi vanhempien ajamattomalle pihalle...?) ja pikkulinnut ("Lentäviä palloja!" Ainoa eläinlaji - citykanien ja Antin lisäksi -, jota Snögö ei pelkää.)

(Olemme siistejä ihmisiä, muuten. Näin meillä pestään lattiaa. Kuvassa vasemmalta moppi, pesuaine ja ahkera kodinhengetär. <3)

Ja vielä vasemmalta: amis ja amiskoira.