Mulla ei missään tapauksessa ole varaa eikä aikaa ottaa toista koiraa. Sitäpaitsi Snögö on ihana JA siinä riittää mulle erinomaisen hyvin tekemistä ja haastetta vielä pitkäksi, pitkäksi aikaa...

Siitä huolimatta en voi olla miettimättä - varsinkin Siirin ja Snögön leikkejä katsellessa - miten ihanaa olisi, jos Snögelillä olisi kotona oma pieni leikkikaveri...

Asiaa ei varsinaisesti helpota, että lähipiiriin on viime aikoina ilmestynyt MUUNMUASSA kolme punaista kääpiövillisnarttua (arvatkaa millaisen koiran mä haluaisin Snögön kaveriksi??) ja yksi aivan mielettömän suloinen belgi-sakemanni-kultainennoutaja...

Villisvauva X ja

karhunpentu: