Niinhän siinä kävi etten ehdi siirtää mitään kuvia ennen matkaa. Aamulla kiirehdin Snögön, vinon pinon tarvikkeita ja vielä vinomman pinon hoito-ohjeita vanhempieni luo. Sieltä matka jatkui suoraan töihin. Töiden jälkeen soitin nopeasti äidille kysyäkseni onko reppana(Snögö siis, ei äiti) ihan kauhuissaan rakettien paukkeesta, mutta kuulemma se ei ole huomannut tässä illassa erityisemmin mitään tavallisesta poikkeavaa. Kai se siellä viikon pärjää ilman mua? ...Eri asia sitten miten mä pärjään ilman sitä.

Nyt edessä on vielä yksi pakkaamisentäyteinen ilta/yö ja aamuyöstä sitten kentälle. Hyvää uutta vuotta, hyvää yötä ja nähdään ensi vuonna. :)